Eläinallergia – mitä kehossa tapahtuu?

Eläinallergia – mitä kehossa tapahtuu?

Monille lemmikit tuovat iloa, seuraa ja turvaa. Mutta niille, jotka kärsivät eläinallergiasta, kohtaaminen kissan, koiran tai hevosen kanssa voi nopeasti johtaa kutiseviin silmiin, aivasteluun ja hengitysvaikeuksiin. Eläinallergia on yksi yleisimmistä allergian muodoista, ja jo hyvin pienet määrät allergeeneja voivat aiheuttaa voimakkaita oireita. Mutta mitä kehossa oikeastaan tapahtuu, kun immuunijärjestelmä reagoi eläimeen?
Kun immuunijärjestelmä ylireagoi
Allergia on pohjimmiltaan immuunijärjestelmän ylireaktio. Normaalisti immuunijärjestelmä suojaa meitä haitallisilta aineilta, kuten bakteereilta ja viruksilta, mutta allergikoilla se reagoi myös aineisiin, jotka itsessään ovat vaarattomia – kuten eläimen ihosta, syljestä tai virtsasta peräisin oleviin proteiineihin.
Kun eläinallergikko altistuu näille proteiineille, keho tulkitsee ne uhaksi. Immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita, joita kutsutaan IgE-vasta-aineiksi, ja ne kiinnittyvät tiettyihin soluihin kehossa. Seuraavalla altistuskerralla nämä solut vapauttavat histamiinia ja muita välittäjäaineita, jotka aiheuttavat tyypilliset allergiaoireet: kutinaa, turvotusta, vuotavaa nenää ja joskus myös astmaa.
Ei turkki, vaan hilse ja sylki
Moni luulee, että allergian aiheuttaa eläimen turkki, mutta todellisuudessa allergeenit löytyvät pääasiassa ihon hilseestä, syljestä ja virtsasta. Kun eläin nuolee itseään, sylki tarttuu karvoihin ja kuivuttuaan leviää ilmaan pieninä hiukkasina. Nämä hiukkaset voivat jäädä leijumaan pölyyn, huonekaluihin ja vaatteisiin – ja siksi oireita voi tulla myös paikoissa, joissa eläintä ei enää ole.
Kissat ja koirat ovat yleisimmät eläinallergian aiheuttajat, mutta myös hevoset, jyrsijät ja linnut voivat aiheuttaa oireita. Kissan allergeenit ovat erityisen sitkeitä ja voivat säilyä sisätiloissa kuukausia sen jälkeen, kun kissa on poistunut.
Oireet – lievästä ärsytyksestä vakaviin reaktioihin
Eläinallergian oireet voivat vaihdella, mutta tyypillisesti ne ilmenevät seuraavasti:
- Silmien ja nenän kutina ja punoitus
- Aivastelu ja tukkoisuus
- Yskä tai hengitysvaikeudet
- Ihottuma, erityisesti suorassa kosketuksessa eläimeen
Joillakin allergia voi kehittyä allergiseksi astmaksi, jolloin hengitystiet herkistyvät ja hengittäminen vaikeutuu. Tällöin tarvitaan lääkärin hoitoa. Siksi oireet on tärkeää ottaa vakavasti, vaikka ne aluksi olisivatkin lieviä.
Miten diagnoosi tehdään?
Jos epäilet eläinallergiaa, lääkäri voi ohjata sinut allergiatestiin. Testi voi olla esimerkiksi ihopistokoe, jossa pieniä määriä allergeeneja laitetaan iholle, tai verikoe, joka mittaa IgE-vasta-aineiden määrää. Testin avulla voidaan selvittää, mille eläimille olet allerginen ja suunnitella sopiva hoito.
Hoito ja oireiden lievitys
Tehokkain tapa välttää oireita on vähentää kontaktia allergiaa aiheuttavaan eläimeen. Tämä ei kuitenkaan aina ole helppoa – etenkin, jos lemmikki on perheenjäsen. Joitakin keinoja voi kuitenkin kokeilla:
- Pidä eläin poissa makuuhuoneesta ja huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta.
- Imuroi ja pese tekstiilit usein, mieluiten HEPA-suodattimella varustetulla imurilla.
- Käytä ilmanpuhdistinta, joka voi vähentää allergeenien määrää ilmassa.
- Pese kädet ja vaihda vaatteet eläinkontaktin jälkeen.
Lisäksi antihistamiinit ja nenäsuihkeet voivat helpottaa oireita. Joissakin tapauksissa lääkäri voi suositella allergiarokotusta (immunoterapiaa), jossa kehoa totutetaan allergeeniin vähitellen usean vuoden aikana. Tämä voi vähentää tai jopa poistaa oireet monilta potilailta.
Voiko eläinallergiaa ehkäistä?
Varmaa keinoa eläinallergian ehkäisyyn ei ole, mutta tutkimusten mukaan lapsilla, jotka kasvavat eläinten kanssa, saattaa olla pienempi riski kehittää allergioita myöhemmin. Tähän vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten perinnöllisyys. Jos suvussa on voimakasta allergiataipumusta, on hyvä keskustella lääkärin kanssa ennen lemmikin hankintaa.
Elämää allergian ja eläinrakkauden kanssa
Eläinallergia ei välttämättä tarkoita, että eläimistä on luovuttava kokonaan. Jotkut allergikot sietävät tiettyjä rotuja paremmin kuin toisia, ja vaihtoehtoja löytyy – esimerkiksi kalat, kilpikonnat tai jotkin pieneläimet aiheuttavat harvoin allergisia reaktioita. Tärkeintä on löytää tasapaino hyvinvoinnin ja eläinrakkauden välillä.
Kun ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu allergisen reaktion aikana, on helpompi tehdä oikeita valintoja ja ehkä säilyttää ilo eläimistä – ilman, että keho joutuu hälytystilaan.










